Koulu 2030 -juhlaseminaari 2.12.2017

koulu-2030
Millainen on tulevaisuuden koulu? Miten suomalainen koulu voi näyttäytyä muutoksentekijänä, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maailman edelläkävijänä ja esimerkkinä? Mikä on sinun roolisi globaalikasvattajana muuttuvassa maailmassa?

Tule tekemään yhdessä tulevaisuuden koulua ja inspiroidu globaalikasvatuksen muutosvoimasta! Luvassa mielenkiintoisia puheenvuoroja, innostavia työpajoja ja rentoja kohtaamisia.

Varmista paikkasi kouluvuoden kiinnostavimmassa tapahtumassa, Kepan koordinoiman Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen juhlaseminaarissa lauantaina 2.12.2017. Hanke tarjoaa maksutonta täydennyskoulutusta opettajille opetussuunnitelman mukaiseen globaalikasvatukseen.

Tapahtuma on osallistujille maksuton. Pyynnöstä saat tapahtumasta todistuksen vesoa tai kikyä varten.

Ilmoittautumiset viimeistään 20.11. verkkolomakkeella. Tarkemmat ohjeet ja ilmoittautuminen työpajoihin lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä.

Lisätietoja: Hannu Niemelä, hannu.niemela@kepa.fi / +358 50 317 6744

 

OHJELMA

9:00 - 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvit

Osa 1. Koulun asema nykymaailmassa ja miksi globaalikasvatusta tarvitaan?

10:00 Päivän avaus
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen 

10:30 Työpajat
Työpajojen kuvaukset alla. Kaikki tapahtumaan ilmoittautuneet saavat erillisen ilmoittautumiskutsun työpajoihin.

12:30 Lounas

Osa 2. Kiikarissa Koulu 2030 – mitä siihen tarvitaan ja miten teemme sen käytännössä?

13:30 - 15.30

Megatrendit ja tulevaisuuden näkymät koulun näkökulmasta
Elina Kiiski Kataja, tulevaisuusasiantuntija (Sitra)

Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen alustavat tulokset, opit ja oivallukset
Heidi Henriksson, väitöskirjatutkija ja Kmm-hankkeen evaluoija

Paneelikeskustelu: Kohti tulevaisuuden koulua 2030
Jorma Kauppinen, yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja (Opetushallitus)
Lasse Lipponen, kasvatustieteen professori (Helsingin yliopisto)
Ilona Taimela, ilmiöoppimisen asiantuntija ja väitöskirjatutkija
Warda Ahmed
Helsingin normaalilyseon opiskelija

Loppuyhteenveto – mitä viemme täältä mukanamme?
Elina Lehtomäki, globaalikasvatuksen professori (Oulun yliopisto)

15.30 - 17.00

Kohtaamisia, verkostoitumista ja jouluista juhlajuomaa

Ohjelmassa mm. musiikkia ja rentoja kohtaamisia. Mahdollisuus verkostoitua järjestöjen, koulumaailman toimijoiden ja Kmm-hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa "speed dating" -ohjelmaosiossa. Nostetaan malja 100-vuotiaalle Suomelle Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen johdolla.

Tapahtuman juontaa Abdirahim Hussein.

 

TYÖPAJOJEN KUVAUKSET

1. Roolipeli: Voyage - lähde matkalle! (Ilona Taimela, ilmiöoppimisen asiantuntija ja väitöskirjatutkija)

Lähde matkalle!
Voyage, eli matka, on interaktiivinen simulaatio ja roolipeli. Sitä voidaan käyttää globaalikasvatuksessa eri teemojen syvälliseen oppimiseen, esimerkiksi ekologisuuden ja luonnonvarojen, interkulttuurisen viestinnän ja sensitiivisyyden teemoissa, sekä ymmärtämään globaalia keskinäisriippuvaisuutta, puutetta, köyhyyttä ja vammaisuutta. Harjoitus antaa metodeja ja keinoja luoda ryhmädynamiikkaa, ryhmän päätöksentekotaitoja ja innovatiivisuutta.

2. Ajankohtaisen tutkimuksen näkökulmia kriittiseen globaalikasvatukseen 

Tämä symposiumi tuo yhteen globaalikasvatuksen tutkijoita eri puolilta Suomea. Tutkijoiden esitykset esittelevät ajankohtaista globaalikasvatuksen tutkimusta yleistajuisesti ja innostavasti. Esitykset käsittelevät ja avaavat globaalikasvatuksen tutkimuksellisia lähtökohtia konkreettisten esimerkkien avulla. Käsiteltäviä tutkimuksellisia lähtökohtia ovat esimerkiksi globaalikasvatuksen keskeiset käsitteet, antirasistinen kasvatus ja länsimaalaisen tiedonkäsityksen kritiikki. Esimerkit käsittelevät muun muassa koulun yhteistyötä afrikkalaisten puuvillanviljelijöiden kanssa ja opettajien kulttuurista kompentenssia. Symposiumin kutsutut kommenttipuheenvuorot syventävät aihetta. Yleisöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti keskusteluun ja keskustelulle on varattu paljon aikaa. 

Puheenjohtaja:
Antti Rajala, tutkija (Helsingin yliopisto)

Esittäjät:
Elina Lehtomäki, professori (Oulun yliopisto)
Aminkeng A Alemanji, tutkija (Helsingin yliopisto)
Rauni Räsänen, professori emerita (Oulun yliopisto)
Annaleena Riitaoja, tutkija (Helsingin yliopisto)
Riikka Bado, väitöskirjatutkija (Itä-Suomen yliopisto/Teatterikorkeakoulu)

Kommenttipuheenvuorot:
Lasse Lipponen, professori (Helsingin yliopisto)
Karim Maiche, väitöskirjatutkija (Tampereen yliopisto)

3. Kenen näkökulma? Arvot ja merkitykset oppimateriaaleissa (Hannele Cantell, opettajankouluttaja ja oppikirjailija)

Työpajassa tutustutaan esimerkkeihin siitä, miten eri aineiden oppimateriaaleissa on kuvattu globaaleja teemoja sekä muita globaalikasvatuksen aiheita. Huomioita kiinnitetään sekä tekstiin että kuviin oppikirjoissa, tehtäväkirjoissa ja opettajan materiaaleissa. Työpaja tarjoaa oivalluksia tekstien ja kuvien merkityksistä ja arvovalinnoista niiden taustalla. Osallistujilta pyydetään etukäteen toiveita siitä, mitä oppimateriaaleja he erityisesti toivovat yhdessä analysoitaviksi.

4. Kokeilulla muutosta (Kalle Nieminen, asiantuntija, Sitra)
Kaikki puhuvat entistä monimutkaisemmasta maailmasta. Ja ihan syystä! Muutoksen vauhdin voivottelu ei kuitenkaan auta, vaan nyt tarvitaan uusia tapoja toimia ja kehittää tässä entistä nopeammin muuttavassa maailmassa. Kokeilevakehittäminen on yksi koeteltu ja hyväksi todettu tapa lähestyä uuden luomista monimutkaisessa maailmassa. Työpajassa tullaan tutustamaan kokeilevan kehittämisen saloihin sekä avoimiin innovaatioprosesseihin laajemmin. Käymme läpi hyvän kokeilun tunnusmerkit ja pureudumme kokeiluista oppimiseen. Vastaamme lisäksi kysymykseen: Pitäisikö jokaisen opettajanhuoneen kaapissa olla pullo kuohuvaa? Työpajassa pääset viemään omaa ideaasi eteenpäin. Työpajan tavoitteena onkin muotoilla konkreettisia kokeiluja.

5. Älykäs intuitio apuna oivaltamisessa ja päätöksenteossa (Asta Raami, intuition asiantuntija)

Miten ihminen yltää uusiin oivalluksiin? Miten voi keksiä sellaista jota ei vielä ole ollut olemassa? Voiko intuition kautta hakea tietoa? Entä voiko intuition luotettavuutta arvioida? Kehon ja mielen yhteistoiminta on nerokasta ja kaunista, mutta arvokasta tietoa jää hyödyntämättä. Intuition kaikkia puolia ei yleisesti tunneta ja intuitioon liittyy paljon virheuskomuksia. Valjastamalla ihmismielen piilossa oleva potentiaali voidaan yltää täysin uudenlaiseen tietämiseen ja tietoon. Mahdottomilta vaikuttavat ongelmat haastavat ylittämään tämän hetkinen tieto ja osaaminen. Tarvitsemme käänteentekeviä, briljantteja oivalluksia ja ylivertaisen nerokkaita ratkaisuja. Intuition luotettavuutta on myös mahdollista arvioida samoin kuin omaa intuition lukutaitoa voi jokainen kehittää. Menetelmät ovat yksinkertaisia, joskin vaativat harjoittelua. Harjoittelemalla saamme käyttöömme älykkään intuition, joka on luovuuden, ongelmanratkaisun ja onnistuneen päätöksenteon kirkkainta ydintä.
Älykkään intuition teemaa ja intuition kyvyn kehittämistä tarkastellaan esimerkkien, kertomusten ja pienten harjoitusten kautta.

6. 3-2-1-Action! Draaman kautta yhdenvertaisuuteen (Sanni Salmenoja ja Jesper Lempiäinen, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry)

Toiminnallisessa työpajassa tutustutaan yhdenvertaisuuteen draaman keinojen avulla. Draama on tehokas työväline vaikeiden ja tunteita nostattavien aiheiden käsittelyyn. Pajassa tarkastellaan aihetta eri roolien kautta ja monipuolisilla draamaharjoitteilla. Tavoitteena on paitsi tarjota draamallisia välineitä yhdenvertaisuuden käsittelyyn, myös etsiä jokaisesta löytyvää rohkeutta heittäytyä. Osallistua voi kuka tahansa, mukaan tarvitset vain iloisen ja avoimen mielen.

7. Empatia – välttämätön taito tulevaisuuden koulussa (Sami Keto ja Elisa Aaltola)

Empatia on kykyä tunnistaa ja parhaimmillaan myös myötäelää muiden kokemuksia. Se on moraalin kannalta välttämätöntä, koska se avittaa huomioimaan muiden yksilöiden näkökulmia, jolloin myös muiden kokemuksista tulee merkityksellisiä. Empatia luokin sillan toisiin mieliin ja sen kautta voidaan tavoittaa jotakin siitä, millaista on olla joku toinen. Empatian affektiiviset muodot estävät meitä myös vahingoittamasta muita. Työpajassa perehdytään siihen, miksi empatia ja sen kehittäminen on välttämätöntä tulevaisuuden koulussa. Empatia ei kuitenkaan automaattisesti tuota hyvää, vaan se voi yhdistyä myös kielteisiin ilmiöihin. Millainen empatia olisi siis tavoiteltavaa ja millaiset olosuhteet tulevaisuuden kouluympäristössä sitä tukisivat? Lisäksi työpajassa tutustutaan empatian ja ihmisoikeuksien yhtymäkohtiin. Miten empatia voi vahvistaa ihmisoikeusdiskurssia? Miten empatia toisaalta voi täydentää oikeusperustaisuutta tuomalla intiimimin kokemuksen jaetusta ihmisyydestä?

koulu2030-yhteistyölogot