Ihmisoikeudet ja lasten oikeudet

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Miksi ja miten ihmisoikeuksista tulisi opettaa?

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia. Ne ovat samat kaikille ja voimassa kaikkialla. Ihmisoikeuksien keskeisin tehtävä on turvata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.

Nykyinen ihmisoikeuslainsäädäntö on muotoutunut YK:n perustamisen (1945) ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymisen jälkeen (1948).

Ihmisoikeuksien juuret ulottuvat kuitenkin paljon kauemmas, aina valistuksen aikaan saakka. Myös kaikista uskonnoista ja kulttuureista on löydettävissä yleiseen hyvinvointiin ja turvaan liittyviä oikeuksia. Ihmisyyden kunnioittaminen on siten yleismaailmallinen arvo.

Oikeudellista kehitystä vauhdittivat ennen kaikkea suuret maailmansodat ja natsien eri ihmisryhmiin kohdistamat vainot. Sodan jälkeen kansainvälinen yhteisö halusi luoda ylikansallisia mekanismeja, jotta vastaavaa ei pääsisi enää tapahtumaan.

Tänä päivänä ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta ja niihin sitoutuneet valtiot ovat velvoitettuja noudattamaan sopimusten sisältöjä kansallisesti. Sopimusten toimeenpanoa myös seurataan jatkuvasti.

Lue lisää: ihmisoikeudet.net

“Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” YK:n ihmisoikeuksien julistus, 1. Artikla

Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jossa taataan kaikille ihmisille oikeus ihmisarvoiseen elämään. Julistus oli ensimmäinen kansainvälisesti hyväksytty asiakirja, johon kaikkien tärkeimmät oikeudet on kirjattu. Julistuksen jälkeen niin YK:ssa kuin alueellisissa organisaatioissa on luotu joukko ihmisoikeussopimuksia, jotka tarkentavat ja täsmentävät julistuksen artikloita. Nämä sopimukset ovat niihin sitoutuneita valtioita oikeudellisesti velvoittavia.

Ihmisoikeudet on luotu ennen kaikkea yksilön suojaksi ja niiden tarkoituksena on turvata jokaiselle kohtuulliset elämän perusedellytykset ja taata henkilökohtainen vapaus.

Oikeudet ovat samat kaikille, ja voimassa kaikkialla henkilön taustasta, asemasta, mielipiteestä, sukupuolesta tai mistään muusta syystä riippumatta.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeusturvan toteutumiseksi on lisäksi hyväksytty erillisiä sopimuksia. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapset, naiset, vammaiset ja vähemmistöt.

Sukupuoli on yhä monin paikoin merkittävä ihmisoikeuksien toteutumisen este. YK:ssa hyväksyttiin vuonna 1979 ns. naisten oikeuksien sopimus, jonka tavoitteena on naisten syrjinnän, kaikkinaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja vapauden rajoittamisen estäminen. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1986.  

Joka kymmenes ihminen on jollain tavalla vammainen. Vammaiset ovat tänä päivänä maailman suurin ja syrjityin vähemmistö. YK:ssa  hyväksyttiin vuonna 2008 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden syrjimättömyys ja osallisuus. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2016.

Syrjintä ihonvärin, etnisen alkuperän, kansalaisuudet tai syntyperän perusteella on yleinen ihmisoikeusloukkaus. YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tuli voimaan 1969, ja sen tavoitteena on rotusyrjinnän poistaminen sekä erityisten kansanryhmien suojelun varmistaminen. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1970.

Alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi YK:n erityisjärjestö ILO (International Labour Organisation) hyväksyi vuonna 1991 yleissopimuksen joka määrittelee alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia. Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa mutta Suomi ei ole liittynyt tähän sopimukseen.

Lapsen oikeudet

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Sopimuksen tavoitteena on turvata jokaiselle maailman lapselle hyvät elämän edellytykset, taata turva ja huolenpito sekä erityinen suoja. Sopimus hyväksyttiin vuonna 1989, Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä keskeistä periaatetta ovat:

  • lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi (artikla 2.)

  • lapsen etu tulee aina huomioida (artikla 3.)

  • jokaisella lapsella on oikeus elämään ja kehitykseen (artikla 6.)

  • lasten näkemyksiä tulee kunnioittaa (artikla 12.)

Valtion tehtävänä on huolehtia, että lapsen oikeudet toteutuvat täysimääräisesti kaikessa päätöksenteossa ja lasten arjessa.

Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä

Ihmisoikeuskasvatus

Ihmisoikeuskasvatusta on kaikki sellainen koulutus, kasvatus ja tiedotus, joka tähtää ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen sekä yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen voimaannuttamiseen. Sen tarkoituksena on kannustaa jokaista toimimaan ihmisoikeuksia edistävästi.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös ihmisoikeuskasvatuksen järjestämiseen.  Kaikkien lasten kanssa työskentelevien tulee tuntea sopimuksen sisältö ja velvoitteet, ja heidän tulee toimia lapsen oikeuksia edistävästi.

Viime kädessä ihmisoikeuskasvatuksella pyritään estämään ihmisoikeusloukkauksia ja vahvistamaan maailmanlaajuista ihmisoikeuskulttuuria.    

Lue lisää: ihmisoikeudet.net

Miksi ja miten ihmisoikeuksista tulisi opettaa?

Ihmisoikeuksien opettamisessa ja ihmisoikeusperustaisen toimintakulttuurin luomisessa koulut, oppilaitokset ja opettajat ovat tärkeässä asemassa. Koulun toimintakulttuurin tulee perustua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen. Myös vuonna 2015 voimaan tulleet perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet velvoittavat koulua edistämään ihmisoikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeuksien edistäminen alkaa hyvinkin arkisista asioista, jokapäiväisistä kohtaamisista ja toisten huomioonottamisesta. Laajempia teemoja voi nivoa osaksi opetusta eri oppiaineisiin ja ihmisoikeuksien sisältöjä voi upottaa osaksi arjen koulutyötä.

Kasvattajien tulee aktiivisesti pohtia ihmisoikeusperustaisuutta koulun arjessa ja toimintakulttuurissa sekä konkretisoida lapsen oikeuksia oppilaiden näkökulmasta ymmärrettävästi kaikissa koulun toiminnoissa.

Ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten osallisuutta omassa yhteisössä sekä tarjota heille välineitä aktiiviseen toimijuuteen globaalissa maailmassa.

Hyvän taustan ihmisoikeuskasvatukseen antaa ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien historian, arvojen, normien ja toimintaperiaatteiden tunteminen. Kun yksilö tietää omat ja muiden oikeudet, hänen on helpompi  kunnioittaa ja toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Ihmisoikeuksien opettaminen ja oppiminen toteutetaan aina kasvattajan ja oppilaiden oikeuksia kunnioittavalla tavalla. Ohjaajan on oleellista tuntea ryhmänsä sekä huomioida aina erilaisten yksilöiden erityispiirteet. On hyvä myös miettiä innostavia ja osallistavia menetelmiä ihmisoikeuskasvatukseen käytännössä. Erilaisten harjoitusten avulla aiheet voi tuoda lähemmäksi oppijoiden arkea.

Oppitunneilla ihmisoikeuksia on helppo lähestyä esimerkiksi ajankohtaisten uutisten ja nuorten omien havaintojen pohjalta. Pohdinta ja keskustelu avaavat väyliä tiedon käsittelyyn ja tapahtumien syy- ja seuraussuhteiden arviointiin. Toiminnalliset menetelmät ja draamaharjoitukset puolestaan mahdollistavat empatian ja ymmärryksen lisääntymisen toisen asemaan asettumisen kautta.

Menetelmäesimerkki: Ihmisoikeusbingo

Koulutuskokonaisuuden ovat suunnitelleet: Amnesty International, Ihmisoikeusliitto, Interpedia, Plan International Suomi