Rauha, konfliktit ja kriisit

Vaikka kriisit ja konfliktit ovat mediassa arkipäivää, ne jäävät nuorille usein etäisiksi ilmiöiksi.

Rauha, konfliktit ja kriisit -koulutuskokonaisuus käsittelee rauhan kysymyksiä, pakolaisuutta ja konfliktien muita seurauksia, konfliktien tai kriisien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia sekä rauhan rakentamista yksilön ja yhteisöjen tasolla.

Osallistavien menetelmien ja draaman avulla voimme pureutua rauhankulttuurin rakentamiseen ja ajankohtaisten tapahtumien käsittelyyn. Lapset ja nuoret voivat harjoitella erilaisten näkökulmien ottamista, toisen asemaan eläytymistä ja ristiriitojen ratkaisemista sekä saavat valmiuksia toimia oikeudenmukaisen maailman puolesta.

Kriisit maailmalla

Kriisit ja konfliktit ovat säännönmukaisesti seuraus jostakin. Alkusysäystä seuraa sarja tekijöitä ja tapahtumia, joiden vuoksi tilanne lopulta joko laukeaa tai riistäytyy käsistä. Esimerkiksi Syyrian kriisin alku on jäljitetty ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kuivuuteen, jonka vuoksi puolitoista miljoonaa ihmistä maan vilja-aitta-alueelta joutui muuttamaan muualle. Hallitus epäonnistui tilanteen hoidossa, ihmiset protestoivat, hallitus vastasi kovin ottein esimerkiksi ampumalla mielenosoittajia. Lopulta protestoijat alkoivat ampua takaisin, ja sisällissota syttyi.

Nuoret tarvitsevat eväitä arvioida kriisien ja konfliktien syitä, sekä kehityspolkujen risteyskohtia. On oleellista, että osoitamme, etteivät kriisit tai konfliktit ole väistämättömiä, vaan niiden syntyyn on mahdollista vaikuttaa eri vaiheissa.

Pakolaisuus Suomessa

Vuoden 2015 yllättävä pakolaistilanne nosti pakolaisuuden yleiseksi puheenaiheeksi – nyt ilmiö puhuttaa enemmän kuin koskaan ennen. Asianmukainen keskustelu pakolaistilanteesta tarvitsee pohjakseen faktoja ja ennakkoluulottoman ja rakentavan ilmapiirin. Tätä me voimme edistää ottamalla aiheen esille osana opetusta ja käsittelemällä aihetta ikäryhmälle sopivalla tavalla esimerkiksi toiminnallisten tehtävien kautta ja keskustelemalla avoimesti.

Rauhankasvatus koulussa

Uuden opetussuunnitelman arvopohjaan kuuluu kasvu rauhaan, elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Nämä ovat rauhankasvatuksen ydinalueita. Oppilaat kohtaavat koulussa, mediassa ja muualla yhteiskunnassa ennakkoluuloja, vastakkainasettelua ja konflikteja, joita on tärkeä oppia käsittelemään rauhanomaisin keinoin. Opetussuunnitelma ohjaa kasvattajia antamaan oppilaille runsaasti tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden rakentavaa ilmaisua, empatiaa, sovittelemista, ristiriitojen ratkaisua ja kriittistä ajattelua.

Koulussa voidaan harjoitella ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja, keinoja ilmaista itseään rakentavasti sekä asioiden tarkastelua monista näkökulmista. Nämä taidot sisältyvät myös opetussuunnitelman tavoitteeseen kulttuurisesta osaamisesta, vuorovaikutuksesta ja ilmaisusta.

Opetussuunnitelman tavoitteeseen osallistumisesta, vaikuttamisesta ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta päästään sitä paremmin, mitä enemmän ymmärrystä on konflikteista sekä niiden rauhanomaisesta ratkaisusta, ja mitä enemmän oppilaat oivaltavat, että rakentamalla rauhankulttuuria myös kouluyhteisöstä käsin, voidaan luoda perusta kestävälle yhteiskunnalle.