Testaa tietosi

Väärin.

Islamilaisen kalifaatin syntyminen vuonna 2014 monimutkaisti osaltaan Syyrian konfliktia, mutta ei ollut alkuperäinen syy siihen. Isiksestä tuli yksi konfliktin suurista osapuolista, mutta sisällissodan syttyessä vuonna 2012 ei organisaatiota nykymuodossa ollut vielä olemassa.

Väärin.

Presidentti Assadin hallinto on suoraan vastuussa konfliktin syntymisestä, mutta sisällissotaan johtaneet hallinnon toimenpiteet, kuten esimerkiksi omaan väestöön kohdistuvat sotatoimet, eivät ole konfliktin perimmäinen syy.

Oikein!

Vuosina 2006-2010 erityisesti Syyrian viljavaan pohjoisosaan iski muistiin merkityn ajan pahin yhtäjaksoinen kuivuus. Se muutti pohjoisen maatalousseudut käytännössä elinkelvottomiksi ja johti voimakkaaseen maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Muuttoliike kaupunkeihin lisäsi sosiaalisia jännitteitä, jotka purkautuivat lopulta protesteina. Presidentti Assadin hallinto vastasi protesteihin väkivallalla ja määräsi esimerkiksi  sotilaansa ampumaan omia kansalaisiaan. Tilanne johti osittaiseen kapinaan armeijan riveissä ja lopulta sisällissotaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttama vuosien 2006-2010 kuivuus on Syyrian konfliktin ilmeinen alkusyy, vaikka tilanteen räjähdysherkkyyteen vaikutti moni muukin asia.

Kaikki vastaukset ovat oikeita.

Kaikki vastaukset ovat oikeita. Ihmisillä, jotka ovat radikalisoitumisen riskiryhmässä, on usein alhainen sosioekonominen asema. Heidän työttömyysasteensa on myös yleensä suuri. Pelkästään tämä ei kuitenkaan aina selitä radikalisoitumisen riskiä. Osa radikalisoituneista on hyvin koulutettuja ja heillä on tai on ollut hyvä työ.

Kaikki vastaukset ovat oikeita.

Kaikki vastaukset ovat oikeita. Musliminuoret tuntevat usein olevansa poliittisen päätöksentekoprosessin ulkopuolella. Tästä seuraa turhautumisen ja tarkoituksettomuuden tunteita sekä näköalattomuutta. Tämä ei kuitenkaan aina pelkästään selitä radikalisoitumisen riskiä. Jotkut radikalisoituneista ovat radikalisoituneet esimerkiksi aatteen takia, josta heillä on ollut puutteellista tietoa.

Kaikki vastaukset ovat oikeita.

Kaikki vastaukset ovat oikeita. Musliminuorten kohtaama uskontoon ja etniseen taustaan liittyvä syrjintä lisää vieraantuneisuuden tunnetta, joka toimii otollisena maaperänä radikaalien järjestöjen propagandalle. On viitteitä siitä, että sosioekonomiset ja poliittiset tekijät johtavat radikalisoitumiseen todennäköisimmin silloin, kun ne yhdistyvät puutteelliseen uskontokasvatukseen.

Suomessa koulujen antama islamin opetus lisää oppilaiden uskonnon tuntemusta ja tukee muslimioppilaiden identiteetin rakentumista. Samalla se tarjoaa yhden väylän yhteiskuntaan kotoutumiselle. Kouluissa voidaan myös toteuttaa osittaista uskontojen välistä yhteistä uskonnonopetusta, missä oppilaat voivat uskonnostaan riippumatta keskustella katsomuksellisista aiheista. Hyvä oman ja muiden uskontojen ja kulttuurien tuntemus voi edesauttaa vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Kaikki vastaukset ovat oikeita.

Kaikki vastaukset ovat oikeita. Stereotyyppisten ajattelutapojen tunnistaminen ja sanoittaminen on tärkeää, jotta niitä voidaan purkaa. Ennakkoluulot ja stereotyyppiset ajattelutavat johtavat usein syrjintään. Syrjintä on henkilön epäoikeudenmukaista kohtelua. Syrjinnän kohteeksi joutuvat useimmiten ryhmät, joihin kohdistuu ennakkoluuloja ja stereotypioita esimerkiksi etnisen alkuperän tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Aitoa yhdenvertaisuutta voidaan tavoitella koko kouluyhteisöstä lähtevällä muutoksella, jossa jokaiselta yhteisön jäseneltä kysytään valmiutta kyseenalaistaa omia ennakkoluulojaan ja tunnistaa itsessään olevaa moninaisuutta.

Kaikki vastaukset ovat oikeita.

Kaikki vastaukset ovat oikeita. Väkivallattomien konfliktinratkaisu-, yhteistyö- ja neuvottelutaitojen omaksuminen osaksi koulun arkea edistää rauhankulttuuria. Lapset ja nuoret kohtaavat arjessaan ja yhteiskunnassa monenlaisia riitoja ja konflikteja, joita on tärkeä oppia käsittelemään rauhanomaisin keinoin. Perusopetuksen kansallinen opetussuunnitelma ohjaa antamaan oppilaille tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisua sekä kriittistä ajattelua.

Kaikki vastaukset ovat oikeita.

Kaikki vastaukset ovat oikeita. Rauhankulttuuri rakentuu arvoista ja asenteista. Tärkeää on tiedostaa yleismaailmalliset arvot, joille rauhankulttuuri rakentuu sekä herättää pohdintaa ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.